opiskelun suunnittelu

MINÄKÖ KESKI-IKÄISENÄ OPISKELEMAAN – 8 KOHDAN MUISTILISTA POHDINTAAN

Mietitkö uutta ammattia, koska olet nyt työtön tai työkyvyttömyyseläkkeellä tullessasi työkyvyttömäksi aiempaan työhösi? Oletko keski-ikäinen tai ainakin muut sinulle niin ikävästi väittävät? Haluaisitko silti opiskella uuden ammatin, mutta et oikein tiedä pystytkö siihen tai olisiko siinä enää mitään järkeäkään? Mietitkö, että voisit kuitenkin vähän ”repäistä” ja aloittaa opiskelun, mutta olet epävarma siitä, ottaako tällaista vanhaa ”räähkää” enää kukaan töihin valmistumisen jälkeen?

Näissä asioissa on paljon miettimistä ja olen laatinut sinulle 8 kohdan muistilistan päätöksen tekemiseksi. Muistilistan avulla voit miettiä ja päättää, onko uuden ammatin opiskelu vielä keski-ikäisenäkin sinulle hyvä ratkaisu vai ei.

TERVEYDENTILAN ARVIOINTI

Mietit ehkä sitä, minkähän ikäinen on keski-ikäinen? Joku on luokitellut keski-ikäisen ihmisenä, joka ei ole enää nuori, mutta ei vielä vanhakaan. Onko keski-ikäinen sitten jonkinlainen väliinputoaja, kun nuoruus ja hulluus on eletty, eikä silti vielä voi kutsua itseään vanhaksi ja viisaaksikaan? Onko ihminen muka keski-iässä, jos ikänumero alkaa viitosella ja nolla on perässä, mutta mieli on kuin nuorella uroolla tai neitokaisella ja kuntokin on ehkä parempi kuin aiemmin kolmikymppisenä?

Oli niin tai näin, keski-iässä ihminen on usein työuransa huipulla ja tuo ajankohta sijoittuu sinne 45-60 ikävuoden paikkeille. Mutta entä jos työura syystä tai toisesta katkeaa juuri tuossa arvioidussa työuran huippuiässä? Voiko keski-ikäinenkin vielä kouluttautua uuteen ammattiin ja löytää töitä uudelta alalta? Mielestäni ikä ei ole este ainakaan kokeilla, jos fyysinen ja henkinen terveydentila sen mahdollistaa.

Mitä se fyysinen ja henkinen terveydentila, joka opiskelun mahdollistaisi, sitten oikein on? Tässä yhteydessä tarkoitan riittävällä terveydentilalla sitä, että sinulla ei ole sellaisia sairauksia, jotka estävän opiskelun nyt ja kaiken työnteon tulevaisuudessa. Riittävä terveydentila on myös sitä, että vaikka sinulla olisikin jokin sellainen sairaus, joka estää sinua tekemästä työtä aiemmassa ammatissasi, se ei estä sinua opiskelemasta ja tekemästä töitä jollakin toisella alalla.

Pohdi:

  • Onko sinulla jokin sairaus, joka estää sinua täysin opiskelemasta ja tekemästä työtä?
  • Onko sinulla jokin sairaus, joka rajoittaa työskentelyä ammatissa, johon olet kouluttautunut, mutta ei estä työskentelemästä toisessa ammatissa?


MOTIVAATION ARVIOINTI

Jos terveytesi ei ole este uuden ammatin hankkimiselle, opiskelun aloittamiseen täytyy löytyä myös motivaatiota. Mikään syy opiskelun aloittamiselle ei ole lähtökohtaisesti huono, kunhan motivaatio vain kumpuaa sinusta itsestäsi. Esimerkiksi, jos puolisosi motkottaa siitä, että tekisit edes jotain, motivaatio ei ole lähtöisin itsestäsi. Ellei sitten juuri nalkutus herätä sinussa sisäisen halun opiskella ammattia omista itsekkäistä syistäsi. Jos sen sijaan sinut on irtisanottu työstäsi tuotannollisiin syihin vedoten, voit haluta kouluttautua sellaiseen työhön, jossa on mahdollisuus työllistyä.

Summa summarum: Arvioi motivaatiotasi siitä lähtökohdasta, mitä sinä itse haluat ja miksi eikä siitä lähtökohdasta, mitä muut haluavat sinun tekevän. Älä vielä mieti, mihin ammattiin haluat mahdollisesti opiskella, sitä mietit seuraavassa muistilistan kohdassa.

Pohdi:

  • Haluatko sinä itse opiskella itsellesi uuden ammatin?
  • Miksi sinä haluat opiskella itsellesi uuden ammatin?

MIELENKIINNON KOHTEIDEN POHTIMINEN

Olet aiemmin pohtinut, onko sinulla riittävästi terveyttä opiskella ja palata työelämään sekä miksi haluaisit opiskella uuden ammatin. Nyt on aika miettiä mitä koulutusalaa haluat opiskella ja miksi juuri sitä tiettyä alaa. Kun mietit mahdollista tulevaisuuden ammattiasi, keskity niihin koulutusaloihin, joissa uskoisit viihtyväsi ja jotka olisivat ”kuin sinulle tehty”. Mieti, mitkä ammatit tuovat sinulle mielikuvan siitä, että juuri tätä olisi mukavaa tulevaisuudessa tehdä työkseen.

Jos esimerkiksi rakastat suloisia ja viattomia lapsia, voit ajatella, että haluat tehdä töitä tulevaisuudessa lasten parissa. Jos sen sijaan et ole sinut mekastavien pikkuihmisten parissa, et todennäköisesti halua työskennelläkään heidän keskellään. Kun tunnetasolla olet luonut joistakin ammateista positiivisen mielikuvan, olet todennäköisesti löytänyt ammatin tai parikin, jotka sopivat persoonallisuudellesi.

Pohdi:

  • Mitä koulutusalaa haluat opiskella (missä viihtyisit, mikä luo positiivisen mielikuvan)?
  • Miksi haluaisit opiskella juuri sitä koulutusalaa (miksi se olisi sinulle sopiva)?

TALOUDELLISTEN JA AJALLISTEN REALITEETTIEN SELVITTÄMINEN

Kun nyt olet saanut unelmoida riittävästi, on aika palata realiteetteihin. Unelmista takaisin maan pinnalle palaaminen voi olla joskus ikävän tuntuinen vapaapudotus, mutta ei todellakaan aina. Aivan yhtä hyvin kuin mahalaskun, realiteetit voivat myös tuoda varmuuden siitä, että jokin asia on oikeasti mahdollista toteuttaa.

Sinun täytyy nyt miettiä vähintään taloudellisia ja ajallisia resurssejasi opiskelulle. Onko sinun taloudellisesti mahdollista opiskella? Onko sinulla varata riittävästi aikaa opiskelulle?  On realistista ajatella, että työttömänä ja asuntovelkaisena parin teini-ikäisen yksinhuoltajaäitinä tai –isänä taloudellinen tilanne on voi olla niin heikko, ettei edes tukien avulla ole edellytyksiä opiskella. Jos sen sijaan olet työtön, mutta sinulla on hyvin ansaitseva ja opiskelullesi myötämielinen puoliso, sinulla ei ole velkaa tai alaikäisiä lapsia, opiskelu voi taloudellisesti olla mahdollista.

Opiskelun aikana voi saada taloudellista tukea eri tahoilta. Nuo tahot riippuvat elämäntilanteestasi. Käyn läpi tässä yhteydessä vain muutamaa mahdollista taloudellista tukea esimerkin omaisesti. Eräs vaihtoehto opintojen aikaiseen toimeentulon turvaamiseen on Kelan myöntämä opintotuki, joka koostuu opintorahasta ja opintotuesta. Toinen mahdollisuus on opiskelu työttömyysetuudella ja kolmas vaihtoehto kuntoutustuen ja kuntoutusrahan yhdistelmällä. Palaan eri tukimuotoihin tarkemmin seuraavassa postauksessani.

Toinen asia, jota sinun täytyy miettiä, on ajan riittäminen opiskeluun. Jos päiväsi koostuu pääasiassa sohvalla löhöilystä, tv:n katsomisesta tai somessa huvikseen surffailusta, sinulla todennäköisesti on aikaa opiskella. Jos sen sijaan olet täyttänyt vapaa-aikasi erilaisilla vapaaehtoistöillä, luottamustehtävillä, omilla tai lastesi harrastusmenoilla jne., aikasi voi olla kortilla. Silloinkin aikaa voi kyllä löytyä, jos karsit jostakin ei pakollisista menoistasi ja todella haluat tehdä niin.

Pohdi:

  • Mitä tukia voit hakea opiskeluun tämän hetkisessä elämäntilanteessasi?
  • Onko sinulla aikaa opiskella?
  • Mitkä vievät eniten aikaasi?
  • Mitkä ovat ne harrastukset tai velvoitteet, joista olet valmis ja kykenevä tarvittaessa luopumaan?

OPISKELUMUODON VALITSEMINEN

Nyt on aika valita tutkinnon taso, jonka haluat suorittaa. Vaihtoehtoja voivat olla muun muassa opistotasoinen tutkinto tai korkeakoulutasoinen tutkinto ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Valintaan vaikuttavat omien toiveidesi lisäksi myös pääsyvaatimukset. Esimerkiksi opistotason tutkintoon riittää usein peruskoulupohja, mutta korkeakoulutukseen vaaditaan ylioppilastutkinto tai aiempi perustutkinto. Joissakin aikuisille suunnatussa koulutuksissa voidaan edellyttää myös aiempaa työkokemusta tai muutoin hankittua osaamista.

Kun tiedät, minkä tasoisen koulutuksen haluat ja sinulla on sen pohjalle riittävä aiempi koulutus ja/tai työkokemus, siirry pohtimaan millainen opiskelutyyli sinulle sopii. Haluatko opiskella pää- vai sivutoimisesti? Monien tukien saanti kuitenkin edellyttää päätoimista opiskelua, joten ota se huomioon.

Voit suorittaa tutkinnon esimerkiksi päiväopintoina. Päiväopinnot suoritetaan lähiopetuksena arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Opintoihin voi liittyä myös verkko-opintoja ja erilaisia ryhmätöitä. Toinen vaihtoehto ovat monimuoto-opinnot, joissa lähiopetusta järjestetään vähemmän ja itseopiskelua on vastaavasti enemmän.

Monimuoto-opintojen toteutustapa vaihtelee oppilaitoksesta ja suoritettavasta tutkinnosta riippuen. Lähiopetustunnit voidaan toteuttaa muun muassa iltaopintoina, 1-2 lähiopetuspäivänä kuukaudessa tai kerran lukukaudessa pidettävällä intensiiviviikolla. Muu opetus on etäopetusta, johon voi kuulua verkkoluentoja, itsenäistä materiaalin lukemista ja erilaisia tehtäviä. Kokeet voivat olla kirjallisia tai näyttöinä käytännön tehtävissä suoritettavia.

Jos haluat suorittaa yliopistotutkinnon, on yksi vaihtoehto hakeutua väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi. Väyläopinnot suoritetaan avoimessa yliopistossa ja käytännössä ne sisältävät varsinaisen tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnot. Kun väyläopinnot on käynyt, voi hakea tutkintokoulutukseen avoimen väylän kautta. Väyläopinnot voivat olla esimerkiksi monimuoto-opintoina tai verkko-opintoina suoritettavia.

Pohdi:

  • Haluatko suorittaa opistotason, ammattikorkeakoulutason vai yliopistotason tutkinnon?
  • Voitko hakeutua tämän tason koulutukseen aiemman koulutustasosi ja työkokemuksesi perusteella?
  • Haluatko opiskella pää- vai sivutoimisesti ja miksi?
  • Haluatko opiskella koulutuksen lähiopintoina, monimuoto-opintoina, suorittaa väyläopintoja yliopistoon tai onko jokin muu opiskelutyyli sinulle sopiva? Miksi kyseinen koulutustyyppi on sinulle sopiva?

OPINTOJEN KESTON PÄÄTTÄMINEN

Olet valinnut koulutustason, mutta ennen lopullista päätöstä koulutustasosta, mieti myös kauanko olet valmis sitoutumaan opiskelijan elämään. Perustutkinnon saa suoritettua nopeammin kuin vaikkapa yliopistotutkinnon. Omien valmiuksiesi lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten tuen myöntämisaika tai yleinen taloudellinen tilanteesi voivat rajoittaa valintaasi koulutusajan pituudelle.

Koulutuksen kesto voi vaihdella jopa alle vuodesta useisiin vuosiin. Jos haluat valmistua ammattiin nopeasti ja se on mahdollista valitsemallasi koulutusalalla, voi kurssimuotoinen täsmäkoulutus olla yksi vaihtoehto. Jos sinulla on aiempi tutkinto vastaavalta tai siihen läheisesti liittyvältä alalta, johon olet nyt hakeutumassa, voit saada hyväksiluettua aiempia opintojasi uudessa tutkinnossasi. Aiemmat opinnot voivat hyväksiluvun myötä lyhentää kokonaisopiskeluaikaasi merkittävästikin.

Jos sinulla on edellytykset ja toive pitkäkestoisesta koulutuksesta, täytyy sinulta löytyä myös motivaatiota pitkäaikaiseen puurtamiseen sekä resursseja suorittaa opinnot loppuun. Hae pitkäkestoiseen koulutukseen vain, jos koet koulutuksen ja sen tuoman ammatin olevan sinulle todella mieleinen ja uskot sen parantavan työllistymistäsi tulevaisuudessa.

Jos nimittäin aloitat esimerkiksi 5-7 vuoden yliopisto-opinnot hieman yli viisikymppisenä, huomaat saaneesi opinnot valmiiksi lähemmäs kuusikymppisenä. Työuraa voi olla toki silloinkin jäljellä vielä esimerkiksi 10-15 vuotta, jos terveys pysyy hyvänä ja työ tuntuu sopivalta eikä oloneuvoksena eläkkeelle siirtyminen vanhempanakaan kiinnosta. Mutta kun ikää tulee, lisääntyvät usein vaivat ja valmistumisen jälkeen voi terveystilanne olla jo heikentynyt. Pitkä koulutusaika voi myös vähentää mahdollisia toteutuneita työvuosia ja siten pienentää eläkettä.

Pohdi:

  • Haluatko valmistua uuteen ammattiin nopeasti vai oletko valmis opiskelemaan pitkäjänteisemmin?
  • Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat opiskelusi kestoon?
  • Voitko saada hyväksiluettua aiempia opintojasi uudessa koulutuksessasi?

OPISKELUPAIKAN SIJAINNIN VALINTA

On aika tutustua maantieteellisesti ulottuvillasi oleviin koulutusmahdollisuuksiin. Toiveidesi mukainen koulutus on oltava ulottuvillasi, jotta opintojen suorittaminen on mahdollista. Jos suoritat opinnot monimuoto-opintoina, sinun voi olla helpompi hakeutua opiskelemaan kauemmaksikin asuinpaikkakunnaltasi. Mutta jos aiot suorittaa opinnot lähiopintoina, opiskelupaikan täytyy olla melko lähellä.

Ajattele esimerkiksi asuvasi Helsingissä ja juuri se sinun unelmiesi opiskelupaikka sijaitsee Rovaniemellä. Jos opinnot ovat päiväopintoja, sinun täytyy olla koulussa joka arkipäivä. Helsingistä Rovaniemelle matkustaminen ei ole vaihtoehto päivittäiseksi koulumatkaksi. Jos taas koulutus suoritetaan monimuoto-opintoina, sinun voi olla mahdollista matkustaa kerran kuukaudessa Helsingistä Rovaniemelle lähiopetuspäiville joko junalla tai lentokoneella.

Tutustu siis asuinpaikkasi tai muuten kulkuyhteyksiesi päässä oleviin koulutuksiin. Sopiva koulutus voi löytyä läheltä ja jos ei löydy, tarkista voiko koulutuksen suorittaa monimuoto-opintoina. Lähiopetukseen hakeutuessasi on käytännöllisintä, että sinulla on opiskelupaikkaasi hyvät julkiset kulkuyhteydet kotoasi tai oma auto käytettävissäsi. Samoin, jos koulumatka kestää päivittäin useita tunteja, on opiskelupaikka ehkä hieman turhan kaukana.

Pohdi:

  • Onko asuinpaikkakunnallasi tai hyvien kulkuyhteyksien päässä haluamaasi koulutusta?
  • Onko toivomasi koulutus mahdollista suorittaa monimuoto-opintoina, jos opiskelupaikka on kauempana kotoasi?
  • Onko tarjolla vastaavanlaista koulutusta, jos läheltäsi ei löydy täysin haluamaasi koulutusta?

TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN

Lopuksi ennen koulutukseen hakeutumista, kannattaa miettiä vielä työllistymismahdollisuuksia. Tilastojen valossa 50 vuotta täyttänyt ei enää työllisty yhtä hyvin kuin nuoremmat uuteen ammattiin valmistuttuaan. Vaikuttaa siltä, että ikärasismi on todellisuutta, mutta ei pidä itse tuijottaa niin tarkkaan pelkkää numeroa. Työllistymismahdollisuuksiin vaikuttaa myös moni muu asia, kuten alan valinta.

Sellaista ammattia ei kannata opiskella, jonka työllisyystilanne on heikko tai alan kasvunäkymien ennustetaan heikkenevän lähitulevaisuudessa. Syynä on yksinkertaisesti se, että näillä aloilla joudut käymään taistelua työpaikoista nuorempien kanssa ja harvemmin siinä voittaa se 50 ja risat oleva työnhakija. Joudut vain pettymään ja uusi tutkintotodistus muuttuu pelkäksi paperiksi muiden paperien joukossa. Hae siis alalle, jossa sinulla on edellytykset työllistyä.

Koskaan ei koulutusalan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia voi takuuvarmasti ennustaa, mutta pieniä merkkejä voi yhteiskunnassa olla ilmassa. ”Haistele” niitä. Voit myös orientoitua jo koulutukseen hakeutuessasi yrittäjyyteen. Jos koet, ettet keski-ikäisenä tule saamaan palkkatöitä vieraan palveluksessa, voit aina suuntautua työllistämään itse itsesi yrittäjänä.

Kuten jo aiemmin olen maininnut, ei sinun työllistymismahdollisuuksiasi miettiessäsi kannata pelata liian varman päällekään. Jos olet varma, että tietyltä alalta saa töitä keski-ikäisenäkin, mutta ala ei kiinnosta sinua pätkääkään ja ominaisuutesi eivät ole alalle sopivia, älä hae sen alan koulutukseen. Uudesta ammatista tulee ainakin pidemmän päälle vain ammattinimike, ei työ, jota käytännössä teet.

Pohdi:

  • Mikä on haluamasi uuden ammatin työllisyystilanne tällä hetkellä ja miltä alan kasvunäkymät näyttävät lähitulevaisuudessa?
  • Mille aloille keski-ikäinen työllistyy parhaiten?
  • Haluatko tehdä töitä palkansaajana vai yrittäjänä?

LOPUKSI

Muista, että loppujen lopuksi tärkeintä on aina oma into ja motivaatio sekä itselle mieleisen ammatin löytäminen. Kyse on sinun elämästäsi, sinun unelmistasi ja tekemisistäsi. Sinun tehtäväsi on toteuttaa itseäsi ja asettaa elämällesi omanlaisesi suunta näistä lähtökohdista. Teet itse päätökset toiveidesi, mahdollisuuksiesi ja pyrkimystesi mukaisesti. Jos päätät aloittaa opiskelun, toivotan sinulle mukavaa ja antoisaa opiskeluaikaa. Jos taas päätät luopua opiskelusuunnitelmistasi, toivon sinun löytävän takaisin työelämään muulla tavalla.

Jos haluat tulostaa itsellesi muistilistan kysymykset, klikkaa alla olevaa linkkiä.

MINÄKÖ KESKI-IKÄISENÄ OPISKELEMAAN – 8 KOHDAN MUISTILISTA POHDINTAAN WORD-TIEDOSTO

Back To Top