Hei, olen Tiina ja asun mieheni ja kissani kanssa pienessä kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä vuosi on ollut minulle todellinen rajapyykkivuosi, sillä täytin vastikään pyöreät 50 vuotta. Tämäkään ikä ei ole tuonut minulle mitään ihmeempää ikäkriisiä, niin kuin ei aiemmatkaan täytetyt täydet kymmenet ole tuoneet.
Viime kesänä, aika tasan puoli vuotta sitten, kuitenkin päätin, että nyt on aika elämäntaparemontille. Latasin puhelimeeni kaksi sovellusta, Yazion ja StepAppin. Yazion avulla olen seurannut mitä syön ja paljonko saan niistä kaloreita. StepApp on nimensä mukaisesti askelmittarisovellus. Tänä päivänä olen sitten lähes 20 kg hoikempi kuin tuona kesäkuun päivänä, jolloin elämäntaparemontin aloitin.
Olen luonteeltani rauhaa rakastava ja hyvin järjestelmällinen. Kaipaan uusia haasteita elämääni ja janoan uutta tietoa ja uuden oppimista. Työurani olen tehnyt sairaanhoitajana päivystyksessä, joka oli toisinaan todella hektinen työympäristö. Työn ohella opiskelin myös tietojenkäsittelyn alaa ja valmistuinkin, mutta sen alan töitä en ole tehnyt päivääkään.
Sitten sairastuin viitisen vuotta sitten. Kuukaudet ovat venyneet vuosiksi enkä kai koskaan enää voi palata sairaanhoitajan tehtäviin. Tietojenkäsittelyala taas on niin nopeasti kehittyvää, että kymmenen vuotta sitten suoritetulla tutkinnolla voi pyyhkiä enää ”sitä itseään”. En silti ole luovuttaja ja haluaisin opiskella vielä jotakin niin, että voisin keski-iässäkin vielä alalle työllistyä, vähän vajaakuntoisenakin.
Tietenkin ajatus vielä yhdestä tutkinnosta herätti myös paljon epäilyksiä. Yksi sellainen on yleinen käsitys, että keski-ikäisen uudelleen kouluttautuminen on turhaa, koska työtä ei kuitenkaan valmistumisen jälkeen saa. Tämä ajatus on se pieni peikko, joka epätoivon hetkillä kuiskii vahvasti korvaani. Tuon ajatuksen voi myös kääntää vahvuudeksi tai ainakin sinnikkyydeksi. Työtä ei taatusti ainakaan saa, jos ei yritä eli jos suostuu vain suosiolla luovuttamaan. Minä en halua sitä.
Vajaa vuosi sitten päätin osallistua Markkinointi-instituutin järjestämään Kirjanpitäjän tutkinto –koulutukseen. Tutkinnon suorittaminen tuli aivan hirveän kalliiksi, kun sen lainalla itse maksoin. Arvonlisäverollinen hinta kipusi yli 4000 euron ja sen maksaminen oli minulle suuri riski.
Riskinotto kannatti, sillä koin tutkinnon suorittamisen ja sisällön mielekkäänä. Olen kokenut, että juuri taloushallinto on se ala, jota oikeasti voisin tulevaisuudessa tehdä. Markkinointi-instituutin koulutus antoi hyvän pohjan taloushallinnon osaamiseen, mutta kokonaisuuden hallinnan kannalta se on melkoisen suppea. Niinpä hain merkonomiopintoihin taloushallinnon osaamisalalle. Kävin haastattelussa ja tulin hyväksytyksi opiskelijaksi. Päiväopinnot alkavat tammikuussa.
Tiedän jo nyt, että opinnot tulevat olemaan minulle haaste ja edellyttää hyvää aikatauluttamista ja budjetin laatimista. Minun täytyy yhdistää sairaalareissut, luottamustehtävät, yhdistystoiminta, harrastukset ja perhe opiskeluun. Taloudellinen selviytyminen voi olla haasteellista ja koulumatkat tulevat nielemään euroja ja tunteja päivässä. Myös sairauden paheneminen voi tuoda ongelmia matkaan.
Tässä blogissani tulen kertomaan sinulle matkastani opiskelijana keski-iässä. Tulen kertomaan sinulle muun muassa koulutuksesta, taloudellisesta toimeentulosta, ajanhallinnasta, vapaa-ajasta, harrastuksista ja työelämään palaamisen mahdollisuuksista. Tervetuloa seuraamaan blogiani, saamaan inspiraatiota ja neuvoja arjen haasteisiin.
